Mistä sait inspiraation Kolminkertaiseen Sieluun?
Ensimmäiset ideani tarinaan tulivat jo joskus teini-iässä, reilut parikymmentä vuotta sitten. Ideat olivat aika hämäriä: iso ja ilkeä keisarikunta, suuri aavikko, kanjoni, hiekkamyrskyjä, ja punaista suruviivaa kantava mies, jonka käsivarressa oli rakastajansa nimeen viittaava haukansiipitatuointi. Vain Haukalla oli tuolloin oikea nimi, Ren’i oli mielessäni vain nimetön punatukkainen prinssi.
Olen ammentanut inspiraatiota Melkemin maailmaan ja kulttuureihin monista lähteistä, mm. pohjalaisista juuristani, mikä näkyy monissa muissakin tarinoissani ainakin sivujuonteena. Akherikulttuuri on vahvasti pohjalaisuuden sävyttämää jo ihan pukineita myöten, kun taas uskomukset ja mytologia tulevat varsin selkeästi karjalais-suomalaisesta kansanperinteestä, onhan Ilmatar meille tuttu nimi jo Kalevalasta.
Kishalaisten juhla-asut pohjautuvat vahvasti suomalaisiin muinaispukuihin (ks. Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa: Ancient Finnish costumes [1984]) ja monia kishalaisen sekä liqarikulttuurin ominaispiirteitä löytyy vanhasta suomalaisesta kulttuuriperinteestä, mm. häihin ja kosintaperinteeseen liittyviä vaikutteita olen etsinyt suoraan tutkimalla vanhaa tapakulttuuria (ks. Sarmela, Matti: Suomen kansankulttuurin kartasto 2. Suomen perinneatlas. [1994]). Kolmisieluisuus, koko tarinan keskeisin konsepti, pohjaa todellisiin suomensukuisten kansojen uskomuksiin ja elämänkatsomukseen, toki varsin erilaisena kuin todellisen maailman esikuvansa. Minulla oli joskus vuosia sitten tästäkin aiheesta tallennettuna linkki jonkun uuspakanayhdistyksen sivuille, mutta ko. sivua ei näytä enää olevan olemassakaan. Aiheesta löytynee kuitenkin kirjallisuutta, jos jaksaa lähteä etsimään.
Minulle oli itsestäänselvää alusta alkaen, että Melkemin maailma on värikäs ja monikulttuurinen, ja halusin hahmokaartin kuvastelevan tätä lajista riippumatta. Näin vuosia sitten Ylellä artikkelin näyttelystä, joka käsitteli neoliittisen kauden ihmisiä nykyisen Suomen alueella, mikä oli hyvin kiinnostava aihe (valitettavasti kuulin siitä vasta, kun näyttely oli jo sulkeutunut). Näyttelyn kuvituksista jotkut tahot olivat kuulemma pahoittaneet mielensä*, sillä rauta- ja kivikauden ihmiset oli kuvattu tummaihoisina eikä suinkaan eloveenamaisen vaaleina, mikä antoi minulle lopullisen sytykkeen Haukan ja monien muiden keskeisten hahmojen ulkonäölle.
* Tiedän, että yleisön reaktioista oli mainittu jossain toisessa aiheeseen liittyvässä artikkelissa, mutten löytänyt sitä enää lähteeksi. Lisään linkin, jos/kun löydän sen jostain.
Myös ilmastonmuutoksella ja nykyisellä maailmantilanteella on ollut eittämättä iso vaikutus. Suurin sytyke sille, miksi akherit elävät aavikolla, on yksinkertaisesti se, että heidän kotimaansa oli rajun aavikoitumisen uhri. Ennen ilmastonmuutosta (jonka juurisyihin viitataan tarinassa muutamaan otteeseen) he asuttivat metsäistä ja rämeikköistä maata, joka ei poikennut suuresti kishalaisten asuttamasta pohjoisesta.
Tuleeko verkkoromaani koskaan valmiiksi?
Olen kirjoittanut jo koko trilogian valmiiksi aikapäiviä sitten. Kolmas kirja valmistui loppuvuodesta 2024, mutta teen toki oikolukua ja muokkauksia aina julkaisuun asti jokaisen luvun kohdalla. Päätin jo kirjoitusvaiheessa, että haluan julkaista tarinan jatkokertomuksena, joten minulla on koko ajan ollut iso puskuri valmiita lukuja odottamassa mm. sairastumisten ja muiden hankaluuksien varalta.
Joten lyhyt vastaus kuuluu: kyllä, valmista tulee!
Milloin aloitit kirjoittamaan tarinaa?
Kirjoitin ensimmäisen version tarinasta elokuussa 2021 Writer’s Month -tapahtuman aikana. Tuolloin hahmoista syntyi kolme lyhyttä novellia, joiden juoni oli kovin erilainen (ja vielä synkempi) kuin Kolminkertainen Sielu sellaisena, kuin sen tänä päivänä tunnemme. Hahmot olivat istuneet tyhjän panttina mielikuvituksessani vuositolkulla ja sain WM:stä helpon yllykkeen testata, miltä tuntuisi kirjoittaa jotakin heistä. Jos homma maistuisi puulta, voisin vain jättää leikin kesken ja mennä tekemään jotain muuta. Kävikin niin, että novellien maailma vei mukanaan ja jätti koko joukon kysymyksiä, joihin minulla ei siinä vaiheessa ollut vastauksia, ja se oli menoa sitten.
Aloitin kirjoittamaan ensimmäistä osaa 2021 NaNoWriMon aikana, aivan tyhjästä, vailla muuta ohjenuoraa kuin nuo pari hassua novellia. Tuossa vaiheessa kuvittelin vielä sinisilmäisesti, että tästä tulee yksiosainen ja varsin lyhyt fantasiarytistely, short and simple. Ja katin kontit. (Vaimoni nauraa minulle edelleen joka kerta, kun tämä asia nousee puheenaiheeksi.) Ykkösosa ei tullut valmiiksi marraskuun aikana (kirjoitin muistaakseni n. 30 000 sanaa), mutta olin jäänyt niin tarinan pauloihin, että jatkoin muitta mutkitta samaa tahtia, ja tajusin jossain välissä kakkoskirjaa, että olin valitettavasti pudonnut fantasiakirjailijoille tyypilliseen ansaan ja päätynyt kirjoittamaan trilogian.
Niin. Saa nauraa, olkaa niin hyvät.
Mitä käytät kirjoitustyöhön?
Kirjoitan pääasiassa pöytäkoneellani ja LibreOfficen Writer-ohjelmalla, joskin leijonanosa kahdesta ensimmäisestä kirjasta syntyi vanhalla läppärilläni (jossa oli käytössä sama kirjoitusohjelma). Olen silloin tällöin kirjoittanut muutamia lyhyitä pätkiä käsin, jos olen kaivannut näyttöpäätetaukoa jossain luonnonhelmassa.
Käytätkö tekoälyä?
En. En ole koskaan käyttänyt enkä käytä tulevaisuudessakaan, piste.
Onko sinulla avustajia? Kuka oikolukee tekstisi?
Teen kaiken itse, joten mahdollisista kielioppi- ja pilkutusvirheistä voi syyttää minua. Kuvitukset, nettisivujen ylläpito, somemainokset ja kaikki muukin ovat minun käsialaani alusta loppuun. Tämä on minulle intohimoprojekti mutta olen silti vain yksittäinen harrastelija, eikä minulla ole mahdollisuutta palkata ulkopuolista apua.
Tuleeko Kolminkertaisesta Sielusta sarjakuvaversiota?
Lyhyt versio: ei.
Pitkä versio: teen huvikseni hahmoista silloin tällöin lyhyitä sarjiksia, lähinnä humoristisia, mutta koko tarinaa en ole sovittamassa sarjakuvaksi, ellen sitten voita lotossa ja palkkaa jotakuta muuta hommaan. Olen itsekin sarjakuvian ystävä ja arvostan niitä taidemuotona, mutta halusin alusta alkaen kertoa tämän tarinan nimenomaan tekstimuodossa, enkä halua tuhota rannettani aloittamalla tuhansien sivujen mittaista sarjakuvaprojektia yksinäni.
Tuleeko Kolminkertaiselle Sielulle jatkoa?
Minulla on valtavan paljon enemmän materiaalia ja ajatuksia Melkemistä sekä trilogian hahmoista kuin on mahdollista mahduttaa yhteen kirjaan tai edes kolmeen. Kun kolmas kirja valmistuu, vuorossa on jonkin verran novelleja, jotka sijoittuvat aikaan päätarinan jälkeen. Osa kertoo sivuhahmoista, osa Ren’istä ja Haukasta. Luvassa on myös lyhyitä sarjakuvia. Kenties kuvitan muutamia tärkeitä (romanttisia) avainkohtauksia kirjoista, jos inspiraatio iskee, ja aivan taatusti lisää vitsisarjiksia.
Olen hahmotellut mielessäni pidempää tarinaa Quanista ja muista jumalista, joka on tällä hetkellä vielä lapsenkengissään. Muinainen Melkem näytti varsin erilaiselta kuin maailma, jossa Ren’i kavereineen elää Kolminkertaisen Sielun aikana, ja pakko myöntää, että sormia jo vähän syyhyttää ajatus päästä kirjoittamaan tuosta Melkemistä lisää… Quanin ja Merenoksen ristiriidoista olisi niin paljon kerrottavaa.
Lisäksi minulla on jo varsin pitkälle hahmoteltu suunnitelma Haukan ja Ren’in tulevista vaiheista, muuta hahmokaartia unohtamatta. Jää nähtäväksi, tuleeko näistä omat kirjansa vai jäävätkö ne novelleiksi, mutta en ole hylkäämässä tätä universumia ihan lähiaikoina. Pieni tauko näin pitkän julkaisurepeämän jälkeen tullee kuitenkin tarpeeseen.
Miksi päätit teettää kirjoista fyysisen painoksen?
Tähän on parikin syytä. En luota siihen, että digitaalinen aineisto on pysyvää, etenkään nettisensuurin aikakaudella, ja minusta tärkeä osa sensuurinvastaista taistelua on fyysinen omakustannelevikki, erityisesti aikuisille suunnattujen töiden kohdalla (puhumattakaan siitä, millaisessa vaarassa kaikki seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskeva materiaali globaalisti on). Kolminkertainen Sielu on hostattu eurooppalaisen webhotelli-palvelun serverille eikä ole välittömässä vaarassa, mutta riski on aina olemassa.
Toinen syy on se, että haluan omista töistäni fyysisen kappaleen omaan kirjahyllyyni sekä arkistointi- että tunnesyistä. Jos tarina katoaakin unohduksiin valmistuttuaan, ainakin voin pidellä painoversiota ja muistuttaa itseäni, että kirjoitin omin käsin kokonaisen kirjasarjan, vaikka kukaan muu ei enää muistaisi sitä.
On myös olemassa niitäkin lukijoita, jotka lukevat mieluiten perinteistä painettua kirjaa. Se ei vaadi nettiyhteyttä eikä katoa eetteriin, jos sensuurisota iskee tännekin tai sivut blokataan, koska en kysele vierailijoilta, ovatko he täysi-ikäisiä vai eivät.
Hyvä puoli painoversiossa on minun kannaltani myös se, että siitä tulevat rahat menevät suoraan nettiversion hostauskulujen kattamiseen.
Mikä on nettiversion tulevaisuus? Katoaako se maksumuurin taa?
Ei, maksumuuria ei tule, eikä nettiversio katoa minnekään edes sen jälkeen, kun tarina on päättynyt. Aion ylläpitää sivuja niin kauan kuin se on taloudellisesti mahdollista ja lisäillä uutta materiaalia sen mukaan, kun piirrän tai kirjoitan jotain uutta Melkemiin liittyvää.
Saanko tehdä fanitaidetta hahmoistasi?
Totta kai saat! Jos piirrät jotain ja postaat sen someen, muistathan tägätä minut (käytän Blueskyta, Pillowfortia ja Tumblria käyttiksellä auraboo) tai laittaa minulle yksärin, että pääsen ihailemaan sitä. Voit myös laittaa sähköpostia, osoite löytyy täältä.
Olen harkinnut fanitöille omaa nurkkaa näille sivuille, joten jos haluat, että työsi laitetaan myös tänne esille, voit mainita siitä viestissäsi.
Saako tarinaan jättää kommentteja?
Ilman muuta, ja olisin ikionnellinen, jos tekisit niin. Kommentin jättämiseen ei tarvitse antaa mitään tietoja, itse kommentti riittää (eli säpo ei ole pakollinen).
Ei ole oikeaa tai väärää tapaa kommentoida, minusta on vain mukava kuulla, että joku lukee aivoituksiani ja nauttii tarinasta. Kirjoittaminen on siitä hankala taidemuoto, että siitä harvemmin saa palautetta, joten kaikenlaiset elonmerkit permannon puolelta, myös pelkät emojit, ovat tervetulleita.
Mitä englanninkieliselle versiolle tapahtui?
En yksinkertaisesti jaksanut toimia sekä kirjoittajana että kääntäjänä näin pitkän projektin parissa, joten tein päätöksen keskittyä vain suomiversioon. Englanninkielinen versio ei myöskään herättänyt minkäänlaista kiinnostusta eikä löytänyt lukijoita, joten päätös oli hyvin helppo.
Kaikki ilmestyneet luvut löytyvät toki kotisivujeni englanninkieliseltä puolelta edelleen, mutta jossain vaiheessa luultavasti siirrän ne vähin äänin jonnekin arkistoon.