Huone oli hämärä, kun Ren’i avasi silmänsä ja huomasi tuijottavansa kattoa, jota ei tunnistanut. Kattoa kannattelevat parrut olivat erilaiset kuin palatsissa, ja seiniä koristivat kaiverrukset. Ilma oli oudon utuinen. Se sai kaiverrusten hahmot näyttämään epätodellisilta, kuin unikuvilta. Niiden piirteet väreilivät edestakaisin kuin toisiinsa sulautuvat aallot, muuttuen ja murtuen joka kerta, kun hän räpäytti silmiään. Hänestä…