Lyhyet esittelyt romaanin hahmoista aakkosjärjestyksessä. Esittelyjä ja kuvia lisätään sitä mukaa, kun uusia hahmoja esiintyy tarinassa.
Kishan keisarillinen perhe

Chuja mar Verqur’einen
Ren’in setä ja Ellerramin ja Oerein veli. Naimisissa valtiatar Naheren kanssa. Taiteista kiinnostunut mies, joka on keskittynyt valtakunnan runouden ja esittävien taiteiden tukemiseen.
Ellerram IV mar Verqur’einen
Kishan rubiinivaltaistuimen keisarinna. Oerein nuorempi sisko ja Ren’in täti. Nousi valtaistuimelle nuoremman sisarensa, keisarinna Musharin, kuoltua. Jäi leskeksi prinssipuoliso Mitaen äkillisen kuoleman johdosta.


Mitae vyl Zlarovei Zlavyshi
Ellerramin edesmennyt prinssipuoliso. Kotoisin ylhäisöperheestä Liqarian ensimmäisestä sotilaspiiristä, Zlarovein kaupungista.
Mushar I mar Verqur’einen
Keisarinna ennen Ellerramin valtakautta. Ellerramin, Chujan ja Oerein pikkusisko. Nousi valtaistuimelle taivashiksi hyvin nuorena, vasta 125-vuotiaana.
Nahere Karalainen
Prinssi Chujan vaimo. Entinen hovirunoilija Haaremiopistosta, nykyään itsenäinen taiteilija, muusikko ja historioitsija. Hänen virallinen tittelinsä on valtiatar Nahere.


Oerei mar Verqur’einen
Ren’in isä ja keisarinnan vanhin veli. Palatsivelvollisuuksiensa lisäksi hän istuu Kishan senaatissa senaattorina ja osallistuu aktiivisesti valtakunnan politiikkaan.
Ren’i mar Oereinen
Kishan kruununprinssi ja rubiinivaltaistuimen keisarinnan veljenpoika. Keisarillisen armeijan ylipäällikkö ja keisarinnan oikea käsi, lempinimeltään “Rautanyrkki”.

Verqur’ei XI mar Taniarienen
Ren’in isoisä ja Ellerramin, Musharin, Chujan ja Oerein edesmennyt isä. Rubiinivaltaistuimen keisari ennen Musharin valtakautta ja keisari Taniarien ainut lapsi.
Syrjäläiset
Aamukaste
Tähyäjä ja metsästäjä Hatam-Ilestä, Sinilehden sisko.


Ared
Hatam-Ilen akheriyhteisön päällikkö, Yölaulun veli ja Haukan serkku. Nimetty koko akherikansan päälliköiden päälliköksi jo nuorella iällä tulenlukutaitonsa takia.
Denae
Ylimetsästäjä ja jäljittäjä Veremin kaupungista.


Haukka
Metsästäjä, kotoisin Hatam-Ilen akherikaupungista. Aredin ja Yölaulun serkku.
Hopeapuro
Hatamileläinen tähyäjä ja metsästäjä. Yölaulun vaimo ja Haukan läheinen ystävä.


Kuukivi
Tähyäjä ja kvartsiseppä Om-Varin kaupungista.
Mineha
Hatam-Ilen kaupungin parantaja ja Nemekenin vaimo.


Nemeken
Hatam-Ilen vanhimpain neuvoston johtaja ja kylän vanhin henkilö. Minehan vaimo.
Onniar
Hatam-Ilen kaupungin ylimetsästäjä ja nuorempien metsästäjien johtaja. Haukan hyvä ystävä ja entinen opettaja.


Paju
Hatamileläinen metsästäjä ja Haukan ystävä.
Sinilehti
Metsästäjä ja tähyäjä Hatam-Ilestä, Aamukasteen sisarus.


Yölaulu
Aredin sisko ja Haukan serkku. Hopeapuron vaimo.
Muut henkilöt
Agal
Meril-Anin yhdeksännen legioonan konsuli.


Alara
Täysiverinen taivashitanssija Kishan haaremista. Ren’in läheinen ystävä ja entinen rakastettu.
Hamr
Ren’in kunniakaartin kapteeni, neuvonantaja ja ystävä. Suorittanut pitkän sotilasuran keisarillisen armeijan palveluksessa jo ennen kruununprinssin palvelukseen asettumista.


Kha’ar
Yksi Kishan viidennen legioonan konsuleista.
Linnee
Yksi Ren’in kunniakaartin sotilaista ja eräs tämän läheisimmistä sotilastovereista.


Lula
Oerein henkilökohtainen kamaripalvelija ja läheinen ystävä.
Maral
Merjilimuusikko Kishan haaremista ja Ren’in läheinen ystävä.


Meiqäl
Liqarian 6. sotilaspiirin sotamarsalkka ja Liqarian yhdistyneiden armeijojen korkea-arvoisin sotilas. Etäistä sukua edesmenneelle Mitaelle.
Qel
Yksi Kishan viidennen legioonan konsuleista.


Ruan
Ren’in henkilökohtainen kamaripalvelija. Vastuussa mm. kruununprinssin pukeutumisesta ja ulkonäöstä virallisissa tilaisuuksissa.
Sava
Yksi Ren’in kunniakaartin sotilaista, kotoisin Meril-Anista. Yksi Ren’in läheisimmistä sotilastovereista.


Vannuil
Yksi Kishan viidennen legioonan konsuleista.
Vasaqin
Ellerramin henkivartioston (ja entisen kunniakaartin) kapteeni.


Venu
Meril-Anin kymmenennen legioonan konsuli.
Verra
Asarilaulaja Kishan haaremista, Alaran ja Maralin ystävä.


Yurau
Yksi Ren’in kunniakaartin sotilaista ja eräs tämän läheisimmistä sotilastovereista.
Jumalat
Ahnin
Alkumeren ja tuulten jumalatar, jonka sanotaan tyynnyttäneen nuoren planeetan merissä vielä raivonneet virtaukset tahdollaan ja kesyttäneen ne, jotta merten yli olisi mahdollista purjehtia turvallisesti. Hänen henkensä ajatellaan yhä vierailevan Melkemin pinnalla myrskyinä.
Kauarin
Tuonelan ja kuoleman jumalatar, jonka patsas seisoo Korkeimpien putouksella ja jonka jalkojen välistä Korkeimpien joki virtaa kuohuen vuoren sisälle johtavaan luolaan. Luolansuun ja joen sanotaan olevan portti Tuonelaan, joka on Kauarinin valtakunta. Liqarikielellä hänet tunnetaan nimellä Qaharin. Kauarin tulee vanhan demonikielen sanasta ’kaukainen’, sillä hänen sanotaan vetäytyneen toisten jumalten luota ja kadonneen, eivätkä toiset nähneet häntä enää koskaan. Hänen mukaansa on nimetty Kauarin-kuu, joka pienen kokonsa vuoksi näyttää kaukaisimmalta Melkemin yötaivaalla selvästi näkyvältä kuulta.
Khuus
Jumala, joka tarun mukaan rakastajansa Tarin kanssa repi alkumantereen maamassan merenpohjasta ja nostatti sen aaltojen yläpuolelle elinkelpoiseksi maaksi. Vanhojen tarujen mukaan hänen ja Tarin käsissä uusi manner sai muotonsa ja muuttui vehreäksi ja hedelmälliseksi. Khuus on rytmin, tanssin ja runouden jumala, joka rakasti kansansa taiteita. Sanotaan, että hän ei kuollut, vaan vaipui ikuiseen uneen, ja että nykyisessä Liqariassa sijaitsevat Khuusian vuoret muodostuivat hänen ruumiinsa ympärille suojaamaan hänen lepoaan. Khuusin ja Tarin tarinaan liittyy monta legendaa: sanotaan, että kun he liittivät kätensä ja ashaynsa yhteen, he pystyivät tekemään ihmeitä, joihin muut jumalat eivät kyenneet. Lähes kaikki kuuluisat maalaukset ja patsaat esittävätkin heidät kädet yhteenliitettyinä, ikuisesti yhdessä taivaallisen ja maallisen rakkauden sekä luomistyön ilmentymänä.
Najdur
Muunsukupuolinen jumala, joka tunnetaan Kishassa paremmin lisänimellä Yksikätinen, koska hänen patsaansa toinen käsi on katkennut. Merjilit kunnioittavat häntä suuresti, sillä Najdur asettui asumaan Nemerwataniin merjilien pariin. Hän oli läheinen veljensä Quanin kanssa, mutta pysyi loitolla toisten jumalten keskinäisistä kiistoista ja omistautui uuden kansansa kohtalolle täysin. Hän oli strategisesti älykäs ja mieltynyt merjilien kieleen ja filosofiaan, minkä pohjalta hän jälkeläisineen saattoi aluille hallintojärjestelmän ja yhteiskuntateorian, jota Nemerwatanissa hyödynnetään edelleen.
Mashoer’an
Jumalatar, joka tuli tunnetuksi portinvartijana. Legendan mukaan hän sulki pysyvästi maailmojen välille revenneen aukon, joka oli tehnyt heidän pakonsa mahdolliseksi, varmistaen, ettei heitä seurattu. Tämän takia hänen ajatellaan hallitsevan välitiloja ja siirtymäriittejä, ja hänen kuviaan näkee Kishassa useimmiten kevätjuhlan aikaan, jolloin 26 vuotta täyttävät siirtyvät lapsuudesta aikuisuuteen. Jotkin kulttuurit liittävät tämän vuoksi hänet kuolemaan, uudelleensyntymään ja Tuonelaan Kauarinin tavoin.
Merenos
Jumala, jonka mukaan on nimetty yksi Melkemin kuista. Kishassa häntä kutsutaan luopioksi, kun taas Awan mereshit kunnioittavat häntä kantaisänään, ja he ovat saaneet nimensä samasta demonikielen sanasta kuin Merenos itse – meri. Merenoksen huhutaan olleen tarinasta riippuen joko Quanin veli, tämän rakastaja tai jopa molempia, mutta perimätietoa aiheesta ei ole säilynyt tarpeeksi, jotta kumpaakaan näistä voisi todistaa. Merenos nosti valtakuntansa Awan taivaalle, jotta Quan kishalaisineen ei voisi käydä sotaa häntä vastaan. Luopion tittelistä huolimatta Merenoksen kuuluisat sanat aloittavat Kishan kevätjuhlan kuuluisimman veisun, joka esittää jumalten saapumisen Melkemiin ja ihmeet, joilla he tarun mukaan muokkasivat planeettaa: “Quan, veri mun verestäni, liha mun lihastani, veljeä läheisempi! Liittäös nyt täten kätesi käteeni, luontosi luontooni, ashaysi ashayni lomahan ja tyrehdyttäös tän meren raivo.”
Quan
Kishalaisten esi-isä ja Kishan perustaja. Häntä pidetään tulen jumalana, joka pystyi nostamaan valtavia tulimyrskyjä ja tukahduttamaan maan kuoresta pulppuavia laavavirtoja ashayllaan. Hänen sanotaan opettaneen Melkemin muille lajeille tulenteon lahjan. Yksi Melkemin kuista on nimetty hänen mukaansa. Hän julisti Merenoksen luopioksi tämän erotettua Awan muusta Melkemistä ja määräsi tämän kuvat ja kirjoitukset hävitettäviksi, ja kielsi kansaltaan yhteydenpidon Merenoksen kansaan.
Tari
Jumala ja Khuusin rakastaja. Hänestä kerrotaan monia tarinoita, ja hänen ja Khuusin traagisesta rakkaudesta on kirjoitettu lukemattomia balladeja ja eepoksia ympäri Melkemiä. Tarin kaksi kättä kuvataan yleensä tekemässä eri asioista – hänen toinen kätensä koskettaa yötaivasta, toinen maata merkiksi häntä repivästä koti-ikävästä vanhaan maailmaan, sekä kosketuksesta Melkemin kamaraan, johon Khuus on juurtunut, eikä hänkään siksi voi koskaan palata kotiin. Toisissa versioissa hänen toinen kätensä soittaa harppua, toinen käsi taas rumpua, symbolina maallisen ja taivaallisen väliin jäävästä tilasta. Tari oli jumalista maallisin ja eli tavallisen kansan keskuudessa, oppien heidän kieliään ja tapojaan. Tarin sanotaan kannattelevan Khuusin päätä sylissään edelleen. Liqarit uskovat, että Khuusian vuorijonon kaksi korkeinta vierekkäistä vuorenhuippua ovatkin jumalpariskunta, joiden lepäävien hahmojen väliin kertyvä vuosisatainen lumi on peräisin Tarin jähmettyneistä kyyneleistä.

