Ukkonen raivosi läpi yön sellaisella voimalla, että itse taivas tuntui revenneen. Se veti vertoja jopa Hol Saron ja Quvenen rajuilmoille, ja sotilaiden levottomuus tarttui…

Aavikko oli levoton. Syvän siniharmaat pilvet kulkivat tuulen mukana hurjaa vauhtia taivaankannen yli, mutta sade oli tyystin lakannut ensikertaa moneen päivään. Ankara tuuli oli…

Viestit solan ja leirin välillä kulkivat tuskastuttavan hitaasti. Puolitoista päivää oli kulunut ensimmäisistä savumerkeistä, kun purppurajuovahaukka taiteltu kirje jalkaansa sidottuna singahti Hatam-Ileen ja antoi…

Sateen hiljainen kohina muuttui miellyttäväksi taustameluksi, johon ei edes kiinnittänyt huomiota, kun sitä jatkui tarpeeksi kauan. Ren’i oli huomannut saman Hol Saron sateisina kesinä,…

Varoituskellojen kilkatus vartiotorneissa oli jatkunut lähes taukoamatta aamunsarastuksesta lähtien. Oerei tunsin häpeän painavan häntä raskaasti, häpeän siitä, että hän hädin tuskin kiinnitti koko ääneen…

Rummut löivät kiihtyvässä rytmissä, joka sai maan värähtelemään. Ren’i oli tuntenut sen jo joen toisella rannalla ohuiden akherisaappaiden pohjien läpi. Kanteleen ja pajuhuilun soinnut…

Ilotulitteiden kajo valaisi heidän kotimatkaansa. Niiden moniväriset räjähdykset saivat taivaankannen hehkumaan vielä silloinkin, kun he kompuroivat mökin ovesta sisään ja löivät oven säppiin takanaan.

Kanteleen kielten haikea värinä sekoittui sateen ääniin ja antoi niille surumielisen soinnin, vaikka laulunsanat kertoivat tanssista, juomasta ja ilosta. Toisin kuin kesäjuhlan aikaan, soitto…

Vesi vihmoi Ren’in ja kunniakaartin uniformuja, kun yhdeksännen ja kymmenennen legioonan joukot pysähtyivät ja päättivät vaivalloisen marssinsa tasangon halki, mutta kukaan tuskin huomasi sitä.…