Tuuli puhalsi yli Kolmoisniemen paljaan tasangon, vailla puita, kasvustoa, tai edes raunioita tarjoamaan suojaa raivoisalta puhurilta. Kahden armeijan väliin jääneet puolitoista virstaa olivat tyhjät,…

Laiva oli ilmiliekeissä. Musta paksu savu sai silmät verestämään ja äänen käheytymään, mutta vaikka tuuli puski sen suoraan liqarien kasvoja päin, se ei hidastanut…

Tuuli tuntui vaihtavan suuntaa monta kertaa päivässä. Oli kuin ilmavirrat niemen yllä olisivat jääneet kiertämään yhtä ja samaa loputonta kehää, mutta Haukka tunsi muutoksen…

Myrsky ei osoittanut laantumisen merkkejä seuraavien päivien aikana. Aikansa tuulen kulkua ja puuskien esiintymistiheyttä arvioituaan Vannuil määräsi harjoitukset jatkumaan, joskin aiempaa pienemmissä ryhmissä ja…

Tapaamisen päätyttyä Haukka ja Ren’i saateltiin takaisin Ren’in teltalle. Haukan yöpymispaikasta ei oltu keskusteltu. Kaikki näyttivät päätyneen samaan, sanattomaan yhteisymmärykseen, että hän majoittuisi yhdessä…

Ne kaksi päivää, jotka Ren’i vietti toipilaana, tuntuivat loputtomilta. Kaikki palaverit siirrettiin pidettäviksi hänen teltassaan ja kaartilaiset kävivät herättämässä hänet tuon tuostakin, kun kapteeni…

Ren’i heräsi huutoon ja hälytystorven äkilliseen toitotukseen. Oli säkkipimeää, eikä hänellä ollut käsitystä siitä oliko ollut unessa tunnin vai vain joitain minuutteja. Juoksuaskelten ääniä…

Sateet olivat saaneet metsän kukoistamaan. Sanajalat kasvoivat rehevinä, lähes aikuisen akherin korkuisina hämärän suojassa, ja peittivät tututkin polut näkyvistä. Haukka oli kulkea harhaan useampaan…

Navakka tuuli puhalsi pohjoisesta, kun kanjonin reunoille leiriintyneet partiot antoivat hätäsignaalin. Aamun kalpea valo oli noussut horisontin ylle vasta tunti sitten, eikä utuisen hiekkapilven…

Kynttilöiden liekit värisivät niin, että koko huone näytti hetken aikaa monin verroin pimeämmältä kuin se todellisuudessa oli. Hol Saron syksy tapasi olla pitkä ja…